Luontolähtöinen näkökulma ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa

 

Joni Hernberg

  1. Luontosuhde

Lapsen luontosuhteen perusta luodaan jo varhaislapsuudessa, mutta nykypäivän nuoriso- ja lastenkulttuurien, sekä yhteiskunnan nopeat muutokset ovat aiheuttaneet lasten ja nuorten vieraantumista luonnosta. Pelit, sosiaalinen media ja internet houkuttavat lapsia ja nuoria sisätiloihin, passiiviseen toimintaan. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 25.) Luonto tarjoaa erittäin hyvän mahdollisuuden rauhalliseen, rentouttavaa, luonnon virikkeitä täynnä olevaan monimuotoiseen, kokemukselliseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen. Hyvä luontosuhde kehittyy, kun lapsi saa leikkiä luonnossa, havainnoida eri aisteja käyttäen ympäröivää luontoa, liikkua monipuolisesti ja kohdata upeita positiivisia elämyksiä ja kokemuksia. Lapsi voi kokea metsässä leikkiessään ja toimiessaan vapauden tunnetta, joka lisää lapsen vastuun ottamista itsestään.

Puhakka (2017) toteaa että lapsena luodulla luontosuhteella, opituilla liikkumistavoilla ja mikrobialtistuksella on suuri vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Lapsen luontosuhteen vahvistuminen edesauttaa lapsen ympäristövastuullisuuden lisääntymistä positiivisten luontokokemusten kautta. Willamon (2004) mukaan ihmisen luontosuhteessa on eroteltavissa kaksi eri ulottuvuutta: toiminnallinen ja kehollinen ulottuvuus. Toiminnallinen ulottuvuus sisältää ihmisen teot ja kehollinen ulottuvuus nojaa biologisiin tosiasioihin. Luontosuhde on osa meitä jokaista, koska se on ihmiseen liittyvä persoonallinen ulottuvuus. (Willamo 2004, 41-42.)

Bird (2007) toteaa, että tutkimusten mukaan alle 12- vuotiaat lapset, jotka viettävät aikaa touhuten metsässä joko yksin tai yhdessä kavereiden kanssa, palaavat aikuisenakin herkemmin metsäluontoon (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 25). Wells & Lekies (2006) toteavat, että lapsuuden aikana koetut erilaiset luontokokemukset luonnossa leikkimisestä, retkeilystä, kalastuksesta ja kasvien keräämisestä mahdollistavat aikuisena koettua vahvaa yhteyttä luontoa kohtaan. Ward-Thompson ym. toteavat (2002), että lapsuuden metsäkokemuksilla ja metsässä käyntien lukumäärällä on vaikutusta edelleen aikuisena metsässä käymisen määrää ja siihen, kuinka miellyttävänä ympäristönä metsä koetaan. (Tourula & Rautio 2014, 32-44.)

Nisbet ym. (2011) mukaan vahva luontosuhde vaikuttaa myös ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin siten, että subjektiivinen tunne hyvästä luontosuhteesta parantaa ihmisen hyvinvointia. Ihmiset, joiden luontosuhteen taso on matala tai jotka väliaikaisesti eivät pääse luontoon, voivat kokea matalampaa hyvinvoinnin tasoa. Psyykkisellä terveydellä on kytkös ympäristön tilaan ja siellä kulutettuun aikaan. Subjektiivinen tunne vahvasta luontosuhteesta vaikuttaa hyvinvointia edistävästi. Hyvä luontosuhde voi jopa toimia suojaavana tekijä muita psyykkistä terveyttä uhkaavia tekijöitä vastaan. Park ym. (2010) toteavat, että metsässä psyykkinen elinvoimaisuus lisääntyy. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 25-35.)

  1. Luonnon hyvinvointivaikutuksia

Luonto vaikuttaa elvyttävästi, jolloin sen vaikuttaa ihmiseen virkistäen, vahvistaen, rauhoittaen ja rentouttaen. Mieliala kohenee, itsetunto kasvaa ja jaksaminen paranevat. Ihmisen kokema stressitila ja tunnetasolla kokema kuormittuminen helpottuvat. Luonto on ehtymätön voimaraja, josta ihminen voi ammentaa elvyttäviä kokemuksia ja elämyksiä. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 31-35; Tyrväinen ym. 2017, 7.) Elpymisellä tarkoitetaan arkisessa elämässä loppuun kuluneiden voimavarojen uusiutumiseen tai palautumiseen tarvittavia fysiologisia tai psykologisia toimintoja (Korpela 2013).

Luonto aktivoi liikkumaan. Metsässä liikkuminen lisää kestävyyskuntoa, parantaa tasapainokykyä ja kehittää koordinaatiota. Metsässä liikkuminen myös edistää sekä sydämen että hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja vahvistaa jalkojen lihaksistoa. Mielihyvää tuotavien hormonien määrä kehossa lisääntyy ja stressihormonien määrä vähenee. (Arvonen 2018, 12-16.)

Luonnossa liikkuminen parantaa sosiaalista hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja parantaa mielialaa. Suhtautuminen toisiin ihmisiin muuttuu positiivisemmaksi. (Mansikkaviita 2019, 33.) Luontoliikuntaa voidaan kutsua myös elämysliikunnaksi. Luonnossa liikkuessa aistit aktivoituvat, suuntaamme tarkkaavaisuutemme pieniinkin luonnon yksityiskohtiin ja voimme kokea arjesta irtaantumisen tunnetta. (Metsähallitus 2016, 19.) Vaaditaan aistien yhteistyötä, kun havainnoidaan ja tulkitaan luontoa. Luonnossa liikkuminen vaatii moniaistista havainnoimista. Luonto tarjoa mukavia kokemuksia kaikille ihmisen aisteille. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 66.) Luonnon äänistä, väreistä, muodoista ja erilaisista maisemista nauttiminen ja kokemusten jakaminen lisäävät ihmisen esteettistä mielihyvää (Jäppinen 2017, 45).

Tutkimukset osoittavat, että luontoympäristöllä on rauhoittavia vaikutuksia. Luonnossa toimiessaan ihminen kiinnittää enemmän huomiota spontaanimmin ympärillään oleviin asioihin. Luonnon kauneuden ja sen lumoavuuden huomioiminen lisääntyy. Ihminen on kiinni enemmän tässä hetkessä tarkkaillessaan kauniita luonnon yksityiskohtia ja samalla negatiiviset tunteet ja levottomuus vähenevät. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 25.)

Tohtori Riikka Puhakka toteaa luontokosketuksen vähentävän ADHD -lasten oireita, tarkkaavaisuus ja keskittyminen paranevat. Kuon & Faberin (2004) tekemän ryhmätutkimuksen mukaan luonnossa liikkuminen vähensi ADHD -lasten oireilua kolmanneksella verrattuna kaupunkiympäristön ryhmään. ADHD-lasten levottomuus ja häiriö käyttäytyminen kolminkertaistuivat, kun luonnossa liikkuminen korvattiin sisäliikkumisella. Tutkimuksen mukaan yhä yleistyvät ylivilkkauden oireet lievittyivät, kun lapsella oli mahdollisuus aistia luontoympäristöön liittyviä elementtejä, esimerkiksi luonnon ääniä ja maisemia. (Puhakka 2017.)

Luonnossa liikkuminen edistää oppimista ja tarkkavaisuutta. Luonnossa säännöllisesti touhutessaan lapsen immuunijärjestelmän toiminta säilyy ja paranee. Luonto tarjoaa luovaa ja lelutonta leikkiä. Metsä vaikuttaa positiivisesti mielialaan, jaksamiseen ja motivaatioon. Mitä motivoituneempi ja innostuneempi lapsi on, sitä paremmin oppiminen myös sujuu. (Puhakka 2017.)

Louv (2006) toteaa, että luontotoiminnan merkitys on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille, jotka ovat muodostamassa vasta omaa käsitystä voimavaraoistaan ja mahdollisuuksistaan. Ohjatun luontotekemisen lisäksi heillä olisi oltava mahdollisuus vapaamuotoiseen tekemiseen, jonka tarkoituksena olisi kehittää luovuutta ja mielikuvitusta, sekä oman tahdon muodostumista. Näiden kokemusten kautta lapsille ja nuorille muodostuu luottamus siihen, että selviää vaikeimmissakin elämäntilanteissa. Wells & Evans (2003) toteavat, että vaikeita ja stressaavia elämäntilanteita kohtaavat lapset oireilevat sitä vähemmän, mitä parempi ja läheisempi heidän luontosuhteensa on. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 15.)

Andan ym. (2006) toteavat, että lasten ja nuorten kokema stressi on haitallisempaa kuin aikuisilla. Stressin vaikutukset näkyivät fyysisessä ja kognitiivisessa kehityksessä, sekä hermoston toiminnassa. Jos lapsi varttuu ja kasvaa uhkaavassa ympäristössä stressireaktiojärjestelmät kehittyvät yliherkiksi, joka aiheuttaa levottomuutta ja lyhytjänteisyyttä ja vaikeuttaa edelleen lapsen ja nuoren arjesta selviämistä. Useasti toistuvat stressikokemukset voivat aiheuttaa lapselle riskiä sairastua. Pitkäaikaiselle stressikokemukselle altistunut lapsi voi aikuisuudessa sairastua moniin eri sairauksiin kuten esimerkiksi diabetekseen tai masennukseen. Hanskin ym. (2012) mukaan luontokontaktilla on todella merkittävä vaikutus lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. (10 syytä valita GREEN CARE palveluja 2015, 45.)

  1. Luonnon merkitys yhteiskunnallisesta näkökulmasta

Terveys olisi otettava huomioon kaikessa päätöksen teossa, tällä hetkellä se on vielä vähäistä. Ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja terveyden välisistä suhteista olisi lisättävä. Merkittävää olisi myös tunnistaa luonnonvarojen kestävän käytön kannalta tärkeimmät luontopalvelut, sekä niiden yhteydet ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Olisi tärkeä tutkia luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjä, sekä luonnosta aiheutuvia haittoja. Tietämättömyys vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän hetkisen tiedon hyödyntäminen ja levittäminen yhteiskunnan eri sektoreille ei suju ongelmitta. (Jäppinen ym. 2014, 76.)

Luonto ja hyvinvointi tutkimusohjelman 2015-2020 tavoitteena olisi tarjota monitieteinen näkemys luonnon tarjoamien palvelujen yhteydestä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Erityisesti huomiota tutkimusohjelmassa kiinnitetään ohjelman tulosten yhteiskunnalliseen sovellettavuuteen, sekä vaikuttavuuteen. Ohjelman tavoitteena olisi tuottaa monitieteinen näkemys luonnon palvelujen tarjoamasta yhteydestä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Samaan aikaa tarkoituksena olisi pyrkiä tuottamaan päätöksenteon tueksi tietoa terveyshyötyihin ja -haittoihin vaikuttavista seikoista, sekä terveysvaikutusten rahallisesta ja inhimillisestä arvosta eri yhteyksissä. Monitieteisen tutkimusohjelman rinnalle ehdotetaan laadittavaksi ja toteutettavaksi luonto- ja hyvinvointi kansallinen toimenpideohjelma 2015-2025. Toimenpideohjelman tarkoituksena olisi edistää suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja Suomen luontoon perustuvaa yritystoimintaa. Ohjelmassa hyödynnettäisiin monimuotoisen luonnon ylläpitämiä luontopalveluita. Valmiin toimenpideohjelman laadinnassa olisivat mukana sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöhallinta, aihepiirin kanssa tekemisissä olevat virkamiehet, kolmas sektori, elinkeinoelämä ja tutkijat. Tarpeellisena toteuttajatahona olisivat kansalaiset itse. (Jäppinen ym. 2014, 78-79.)

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää kansanterveyden ja luonnon itseisarvon takia. Terveyspalvelujen järjestämisen malli puhuttavat päättäjiä ja kansalaisia. Keskusteluissa on sivuutettu täysin monimuotoisen luonnon vaikutukset kansanterveyteen. Luonto toimisi ehkäisevänä kansanterveystyöntekijänä. Vaikka Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä, samaan aikaan hallitus on leikannut luonnonsuojelumäärärahoja eniten kaikista hallinnonaloista. (Hellemaa 2017.)

Luonnon mukanaan tuomat terveydelliset vaikutukset ovat hieno kokonaisuus lasten ja perheiden hyvinvointia ajatellen. Onneksi metsän terveysvaikutukset ja merkitys on alettu ymmärtää ja luontopalveluita on alettu kehittämään. Olisi todella sääli, jos lapset ja perheet vieraantuisivat luonnosta, koska suomalaisten juuret ovat syvällä mullassa. Olemmeko unohtaneet luonnon parantavat, terapeuttiset ja kuntouttavat hyvinvointiamme parantavat hyödyt ja sairauksia ennaltaehkäisevät vaikutukset. Luontosuhteella ja opituilla liikkumistavoilla on merkitystä myöhemmässäkin elämässä. Voidaan puhua kansanterveydellisistä vaikutuksista. Luonto on aina ollut luonnollinen osa ihmisen elämää, sekä ihminen luonnollinen osa luontoa. Ihmisen elämäntavat ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa urbaaneiksi, moderneiksi ja teknologia keskeisiksi.

LÄHTEET

Arvonen, S. 2018. Metsämieli. Mielen ja kehon maastokirja. Metsäkustannus. Latvia.

Hellemaa, P. 2017. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sote-uudistuksen puuttuva pala. WWF ja Allergia ja astmaliitto. [viitattu 11.11.2019]. Saatavissa: https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-ja-Allergia–ja-astmaliitto–Luonnon-monimuotoisuuden-turvaaminen-sote-uudistuksen-puuttuva-pala-3142.a.

Jäppinen, J-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M. & Ojala, A. (toim.) 2014. Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta -hankeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2014. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

Jäppinen, T. 2017. Estetiikka ja Green Care. Esteettistä hyvinvointia luonnosta. Helsingin yliopisto. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Humanistinen tiedekunta. Pro-gradu tutkielma. [viitattu 5.11.2019]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/225044/Jappinen_%20Tiina%20_%20Pro%20gradu%20_%202017.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Korpela, K. 2013. Luonto ja koettu elvyttävyys. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia. [viitattu 4.11.2019]. Saatavissa: file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Downloads/Luonto%20ja%20koettu%20elvytt%C3%A4vyys%20-%20Kalevi%20Korpela%20(2).pdf

Mansikkaviita, R. 2019. Polku luontoon! Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen. Luontoliikkujien poluilla. Metsähallitus. [viitattu 6.11.2019]. Saatavissa: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/polkuluontoon.pdf

Metsähallitus. 2016. Rohkeasti luontoon! -Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen. [viitattu 16.11.2019]. Saatavissa: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/rohkeasti-luontoon-julkaisu.pdf

Puhakka, R. 2017. Päiväkodin viherpihan vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin- tutkimuskohteina Lahti, Espoo ja Tampere. Luento Lahden tiedepäivässä 9.11.2017.

Tourula, M. & Rautio, A. 2014. Terveyttä luonnosta. Oulu: Thule -instituutti Oulun yliopisto, Metsähallitus ja Oulun seutu.

Tyrväinen, L., Savonen, E-M. & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. [viitattu 7.11.2019]. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/538373/luke-luobio_11_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Willamo, R. 2004. Ihminen suhteessa luontoon. Teoksessa H. Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Opetus 2000. Jyväskylä: Ps-kustannus.

10 syytä valita GREEN CARE -palveluja. 2015. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Agrisociale -hanke. [viitattu 3.11.2019]. Saatavissa: https://www.maajakotitalousnaiset.fi/sites/default/files/attachment/10_syyta_valita_green_care_palveluja_nettis.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s